Hävinnyt kuin ryyni saharaan

Mittaa ei laajoista etsinnöistä ja etsintäpartioista huolimatta löytynyt. Kadonnut mikä kadonnut... käsittämätöntä, mutta totta. Ei siis mittausta tänään(kään).

Minulle on iskenyt asuntokuume, haaveilen ok-talosta. Tosin yhden ihmisen (ainakaan minun) tuloilla ei kovin prameaa irtoa, mutta näyttäisi sieltä markkinoilta jotain irtoavan näilläkin tuloilla. Jätän asian kuitenkin hautumaan, koska 2010 osto ei ole vielä ajankohtaista eikä mahdollistakaan, muut asiat työllistävät tätä emäntää sen verran reilusti. Isoja projekteja tänä vuonna saanut päätökseen ja yksi odottaa vielä nuijan heilautusta, sitten ne olisi siinä. Vuodelle 2011 minulla ei mitään ihmeellisiä isoja projekteja olekaan, joten sinne saattaisi se talohankinta mahtua, tai ainakin voisi alkaa kartoittamaan tarjontaa. Lisätila, takka, grillikota, oma rauha ja sauna houkuttelevat pysymään tämän haaveen perässä.

-4,2kg

Jihuu,  Elämäntapamuutoksen aloitin 15.8 ja tänä aikana on pudonnut -4,2kg. Pyrin käymään vaa`alla kerran viikossa, mutta myöntää täytyy, että muutama viikko on jäänyt välistä ja muutamat herkuttelukerratkin mahtuu tähän aikaan, mutta koskaan ei ole kuitenkaan lähtenyt mopo käsistä, hyvä mie! Mutta se MITTA! Tänään käännän joka paikan, että löydän sen! Ugh. Eli tänään saattaa olla luvassa myös karistetuista senteistä postausta, katsotaan.

Tämä päivä menee ihan kotosalla, eli ei jumppia tänään. Koiran kanssa tosin lähden kohta tuonne kauniiseen auringonpaisteeseen, ei taas voi tietää kauan sitäkin riemua kestää, koska tuuli näyttää kuljettavan pilviä melkoista vauhtia. Eilen oli vähän sama hommeli, aamulla aurinko paistoi todella kauniisti, mutta sitten kun laitoin nokkani ulos alkoi satamaan ja nyt ei puhuta mistään tihuttelusta.

Tänään siis siivotaan hyvällä fiiliksellä ja iltapäivästä voidaan nauttia tuloksista. Pidän siisteydestä, mutta en ole erityisen neuroottinen sen suhteen. Toki olen kauan jo huomannut, että epäjärjestys vaikuttaa "masentavasti" mielialaani, en vain voi sietää, että tavarat ovat hujan hajan, tai tiskit tiskaamatta. Sanotaan näin, että olen perussiisteyden suhteen neuroottinen, mutta jokaisen kipon ja purnukan ei tarvitse olla tiptop ojennuksessa, siihen opin hiljalleen sen jälkeen kun perillisiä alkoi ilmaantua. Aikanaan ollessani nuorimmasta mammalomalla saatoin imuroida 3 kertaa päivässä ja tiskata vähintään yhtä monta, muusta rätin kanssa heilumisesta puhumattakaan. Silloin saadessani ystäviltäni outoja katseita mietin, että nyt täytyy varmaan vähän höllätä. Ystäväni ovat nykyään sen nähneetkin, että olen höllännyt - ja paljon. Olen aina ollut hyvin energinen, joten tuo kotona vietetty aika oli varmaan vaan ylimääräisen energian hukuttamista johonkin. Ja tehdään tiettäväksi myös se, että vaikka tein jonkin asian monta kertaa päivässä, se ei tarkoita sitä, että olisin käyttänyt siihen tuntitolkulla kuitenkaan aikaa. Jotenkin oli kiva tehdä nopeasti, vaikka useammin joku juttu kuin tosiaan uhrata koko päivä siivoomiseen. Heh, mua naurattaa itseänikin tästä siivouksesta söpertäminen ja perusteleminen, joten nyt lähden söpertämään koiran kanssa pihalle kun aurinkokin sopivasti lakkasi paistamasta!

Aivan mahtavaa perjantaita kaikille! Olette täysiä kymppejä!

Tärkeyspumppi

Tänään olisi sitten tärkeyspumppi! Odotan innolla liikunnan jälkeistä hyvää fiilistä. Johan tässä on tullut viikonloppu ja eilinen vaan oltua, ja täytyy sanoa, sen kyllä huomaa olotilassa. Toivottavasti fiilis olis hivenen tasapainoisempi iltapäivällä. Nyt vois ottaa ja lähteä koiran kans pihalle, tunti aikaa kun täytyy lähteä kyläluutailemaan. Illalla vois laittaa fiilistelypostauksen.

Mukavaa tiistaita!

Sosiaalinen viikko

Tämä viikko on pyhitetty minulle, ystävilleni ja liikunnalle. Tosin viikko on pötkähtänyt käyntiin vasta kahdella edellä mainitulla. Huomenna treffaan ystäväni päiväseltään ja sen jälkeen suunnittelen salille menoa, taidanpa tähän rakoon vilkaista mitä siellä iltapäivästä olis menossa, jep pumppi menis sopivaan aikaan - sinne siis. Edit: Tämä päivä käynnistyi seitsemältä aamulla, yritin mennä takaisin nukkumaan siinä kuitenkaan onnistumatta. Katselin televisiota ja keittelin kahvia pitkin päivää, 14.30 pääsin jopa suihkuun.. hyvä mie! Ja viideltä olikin ystiksen kanssa treffit kaupungissa, sotkalla pikapyörähdys ja nyt olen tässä.

Syömiset ovat olleet viikon verran mitä ovat olleet, lähinnä tyhjää täynnä. Totesin eilen, että en edes muista koska olen syönyt viimeksi lämpimän ruuan. Salaattia on mennyt, muutama paistettu kananmuna ja leipää kohtuudella. Tämä kaikki myllerrys on vienyt ruokahalut, väkisin saa tuuppia ravintoa suuhunsa. Onneksi huomenna pääsee rääkkäämään salille itseään - luulisi ruuankin taas maistuvan.

Vettä on satanut koko päivän ihan huolella, nyt katselen ulos ikkunasta (huono sana kun pimeyden takia näen vain mustan ikkunaruudun), että tuonne vesisteeseenko pitäisi mennä koiraa iltalenkittämään, arvatkaapa nappaisko?  Ei taida auttaa manaukset ja mantraukset tässä kohtaa, joten off she goes!

Reissuun

Nyt on aika taas hypätä junaan ja lähteä vähän ihmettelemään toisen kaupungin menoa ja meininkiä. Äitini tulee koiran vahdiksi ja sain parahiksi siivottua. Toivottavasti siellä toisessa kaupungissa (Helsingissä) on yhtä kaunis ja ihana keli kuin täällä <3 Tämä on paras syyskeli ikinä, aurinko paistaa kauniisti pilvettömältä taivaalta ja mieli on yhtä valoisa! Toivottavasti näitä päiviä on tänä syksynä paljon enemmän kuin harmaita ja sateisia. Love it!

Enjoy!

Hemmottelua

Tänään oli kampaaja <3 osteopaatti ja lääkäri, reissussa kului kivat 9h. Mut eilisestä pumpista piti kirjoittamani, että olen aivan täpinöissäni.. suorastaan liekeissä! Uusi ohjelma pumpissa on aivan ihana! Tuntui tosi tehokkaalta, liikkeet ovat rauhallisempia kuin edellisessä ohjelmassa ja sisältää paljon kellareita... aaaah, nautinnollista kidutusta luvassa seuraavat 3kk!

Huomenna aamulla oli tarkoitus mennä step-muokkaukseen, mutta se luultavasti jää väliin. Mikä voi olla tärkeämpää kuin liikunta? Hyvä kysymys.. huomenna se on siivous, koska se on ainoa hetki kun ehdin huomenissa puunata kotiani, ja nyt olen liian väsynyt siihen hommaan! Tänään oli tarkoitus mitata ympärysmittoja, mutta mitta on kadoksissa. Täytynee pitää jännitystä yllä ens viikon puolelle kun palajan reissusta ja toivottavasti muistan ostaa uuden mitan. Vaa`alla en ole myöskään käynyt, jotenkin lukujen tuijottaminen on just nyt tuntunut tosi toisarvoiselta. Vaatteista ja ryhdistä huomaan, että muutosta tapahtuu.. Piristävää!

En ole saanut aikaa keskittyä ruokavalioihin ja ravintolisiin.. se on vähän ärsyttänyt, mutta ensi viikolla mulla on luultavasti hyvin aikaa perehtyä niihin. Tunnen, että kroppani kaipaa etenkin ennen reeniä jotain, mutta myös reenin jälkeen. Kiitos Nainalle linkeistä, täytyy perehtyä niihin paremmin ajan kanssa, mulle nuo ravintolisät ovat hyvin harmaata aluetta vieläkin. Ensi viikolle on "opintoja" luvassa, mutta yritän niiden välissä syventyä myös tähän sangen tärkeään ja oleelliseen seikkaan nimeltä ruokavalio. Etenkin minua kiinnostaa ruokavalion merkitys ennen ja jälkeen urheilusuorituksen, mitä kroppa tarvitsee? Jos ja kun en pysty tarjoamaan keholleni tarvittavia ravintoaineita ruuan avulla niin mitä sitten lisäksi? Näihin kysymyksiin pyrin löytämään vastauksen tulevan viikon aikana.

Saikulla

Tänään raahauduin töihin, en saanut aamun tunteinta mitään aikaiseksi, en mitään hyvää ainakaan. Koin olevani vaarallinen hajanaisen ja katkonaisen ajatukseni kanssa, ne kaksi työtä mitkä tein - meni molemmat metsään. Onneksi oli lääkärille aika aamupäivällä ja nyt elellään muutama päivä saikulla. Nyt keskityn muutaman päivän itseni kasaamiseen ja hellin itseäni. Tämä ei tarkoita herkuttelua ja makoilua, se saa minut vaan entistä syvemmälle tai hyppimään seinille, kumpaakaan en halua. Työ pitää minut järjissäni, mutta nyt tuli raja vastaan ja se raja tullaan ylittämään näiden muutaman päivän aikana. Olen siitä kiitollinen, että yleensä saan kasattua itseni suhteellisen nopeasti, mutta tämä uusin kolhu ylitti kaikki kipukynnykset ja sietokyvyt mitä minulla on, kirjaimellisesti meinasin lyyhistyä ja saada jonkin kohtauksen.. ei ollut kaukana, koska tajunta oli sopivasti jo hämärtymässä. huh, melko pelottava kokemus.

Tänään lääkäristä lähdettyäni olin suuntamassa salille, mutta pumpin alkamiseen oli useampi tunti aikaa. Päätin jäädä kaupungille vähän pyörimään ja hakea jotain kivaa pientä kotiin.. löysinkin, kauniita kynttilöitä ja kauniita lasisia pitkävartisia kynttiläkippoja. Niitä nyt polttelen ja ihastelen liekin eloa, sitä voisi katsella ajatuksissaan vaikka kuinka kauan. Lähdin kaupoista etsimään ruosteenoransseja sisustustarvikkeita, mutta mistään ei löytynyt! Ei tyynyjä, ei liinoja ei lakanoita.. ei mitään! Ainoastaan KoKo astioita oli oranssinvärisinä, mutta sekin väärä sävy. Hmpf, toinen mitä etsin oli Betty Barclay:n uudesta mallistosta erästä paitaa jonka bongasin Gloriasta, ei sitäkään löytynyt. Mutta onneksi löysin lohtuostettavaa ja samalla reissulla sain päähäni mennä hemmottelemaan itseäni kasvohoitoon, taisin kesken sen taivaallisen hieronnan jopa nukahtaa hetkeksi. Tämä kaikki teki niin hyvää sielulleni ja tämä muutama kaupungissa vietetty kiireetön tunti tuli todella tarpeeseen, aikaa vain minulle - itselleni.

Huomenna on uusi aika lääkärille, joten taidan ennen lekuria käydä tärkeyspumpissa!

Salit jää tältä päivältä, lähden lasten kanssa kaupunnille humputteleen. Vielä kun keksisi mitä tänään syötäisiin niin kaikki olisi paremmin kuin hyvin.

Osteopaatilla käyntiä täytyy kyllä kehaista, jokunen viikko sitten kävin ensimmäisen kerran, olin aivan jumissa. Pitkään istumisen jälkeen en meinannut päästä liikkelle, enkä saanut itseäni heti suoraksi, alaselkä oli niin jumissa. Ensimmäisen hoitokerran jälkeen olo ei ollut kummoinen, ajattelin, että näinköhän tästä on mitään hyötyä. Annoin kuitenkin mahdollisuuden ja varasin valmiiksi kaksi seuraavaa kertaa. Kävin keskiviikkona toisen kerran ja olo oli tosi hyvä sen jälkeen! Osteopaatti kehaisi, että kuinka suuri ero oli edellisen ja viime kerran välillä. Totesi, että liikunnastakin on ollut tosi paljon apua aineenvaihdunnan jne osalta, paikat eivät enää olleet niin juntturassa kuin ekalla kerralla. Alkavalla viikolla on viimeinen kerta ja tulen saamaan jotain kotihoito-ohjeita ja seurantakerta varataan jonnekin pidemmälle. Mutta olen äimistynyt ja onnellinen, että oloni kehossani on edes siedettävä! :)

Nyt bussille ja nokat kohti keskustaa!

Toy Story

Kylläpä piristi käydä perillisten kanssa elokuvissa ja syömässä. Sen jälkeen pieni pyörähdys Sokokselle jäätelölle. Siitä jäätelöreissusta tuli melkoisen tyyris, kokonaisuudessaan leffailu, syöminen ja Sokoksella "jädellä" pyörähtäminen vei lähes 200e. No mukaani tarttui mm. Acqua di Qioia -tuoksu, joten ihan ymmärrettävää, että lompsa keveni reissussa, mutta silti! Eläminen on melko tyyristä.

Ihana ilta-aurinko paistelee, joten taidanpa kipaista koiruuden kanssa pihalla lenksulla ennen saunaa.

Ihanaa alkavaa sunnuntaita ja toivotaan, että säät olisivat suotuisat!

Vesien syvyydet kutsuu

Ei ole ollut voimavaroja päivitellä tänne, koska kaikki voimat on imetty kirjaimellisesti. Viikon saldo liikunnan osalta kuitenkin pump, pilates, zumba ja sunnuntaina toivottavasti vielä pumppi. Olen kireä kuin viulunkieli, ihmissuhteet ovat olleet sangen haastavia ja vielä muutenkin haastavassa elämäntilanteessa. Viiden vuoden aikana on koeteltu paljon niin henkisiä kuin fyysisiä voimavaroja. Joskus tuntuu vaan siltä, ettei jaksa. Eilen oli sellainen päivä. Pumppu rymihäiriöi ja porulle ei ollut tulla loppua, sain kuitenkin nukuttua, onneksi.

Tänään päätin, että siirrän nämä tietyt asiat taka-alalle enkä mieti niitä, koska en niille mitään voi. Loppuvuonna toivottavasti päätös tälle vuosien kidutukselle tulee. Olen aina ollut positiivinen ja optimistinen, mutta näitä luonteenpiirteitä on koeteltu - ja paljon. Vielä olen jaksanut olla iloinen, näitä satunnaisia manalapäiviä lukuun ottamatta, joskus tilanteet kuitenkin purkautuu ja ehkä se on hyväksikin. Inhoan yli kaiken rypemistä - se ei ole vaan minua varten, siksi olotila taitaa maksimoitua, koska en sallisi itseni vajota pohjamutiin.

Todellinen koettelemus on vielä edessä, muutama kuukausi pitäisi jaksaa. Vuosi sitten ajattelin, että vielä kun jaksaisi vuoden 2010 sinnitellä niin se olisi sitten siinä, ja hiljalleen paluu normaaliin arkeen voisi alkaa. olen kaivannut sellaista arkea, missä ainoa murheeni olisi, että mitä ostaisin kaupasta. Toinen asia mitä olen kaivannut on se, että saisin muistini takaisin. Olen ollut niin kuormittunut, että en vaan muista asioita ja on ollut todella haastavaa saada mitään uutta tietoa taottua päähänsä. Monet arkiset "pienet" asiat unohtuvat, siksi täytyy pinnistellä enemmän, että muistaisi. Ylimääräinen pinnistely vie myös voimavaroja. Minulle on ehdotettu monesti, että miksi en jää sairauslomalle. Niin miksi en? Ehkä siksi, että arki pitää minut tässä päivässä, ajatukset muualla - ehkä se on ollutkin se voimavarani - arki. Muutamat työtoverit, joille olen avannut hieman elämäntilannettani, ovat olleet yllättyneitä. Ensinnäkin siksi, että miten jaksan ja miten minusta ei yhtään näe sitä mitä käyn läpi. Olen rakentanut työminän ja arkiminän ja toisaalta olen prosessoinut mielessäni näitä asioita jo niin kauan, päätin, että kun en itse näille asioille mitään voi, vaikka huutaisin, masentuisin tai vajoaisin, se tekisi vaan itselleni hallaa. Päätin lokeroida asiat taka-alelle ja murehtia niitä aina silloin kun niitä pitää murehtia, kuten eilen, mutta muuten en anna niiden asioiden pilata toimintakykyäni ja arkeani. Tänä keväänä tosin taka-alalle sullotut ahdistukset toivat lieveilmiönä tai herätysmerkkinä rytmihäiriöt, siksi terveyden ylläpitämisestä tuli minulle niin tärkeä asia. Vaikka en voisi mitään ahdistusta aiheuttaville asioille itse, niistä asioista päättävät muut ihmiset, mutta se mille voin on fyysinen terveys ja sitä kautta myös henkisen hyvinvoinnin lisääntyminen.

En ole jaksanut soittaa kenellekään ystävälleni ja purkautua näistä asioista, mutta nyt tuntui, että johonkin minun on edes hitunen purettava itseäni, se oli sitten tämä blogi. Anteeksi ja kiitos.

Edit: huonoa fiilistäni vetää maahan ehkä eniten se, että ihminen johon luotin eniten ja jonka tukea todella tarvitsin on kääntänyt selkänsä. Voi kuinka paskalta se tuntuukaan! Silloin kun ihminen, on keskellä syvintä kriisiä, heikoimmillaan, hänet jätetään. Melko katala temppu mielestäni. Ehkä jonain päivänä, kun pääsen tästä asiasta yli ja siitä ihmisestä yli, olen taas jossain asiassa viisaampi ja vahvempi.

Pilates

Ruokailut levisi tänään kuin jokisen eväät! Stressi teki tepposet ja lounastamisesta ei tullut oikein mitään. Närpin salaattia sekä kanaa ja palan ruisleipää. Totesin muutama päivä sitten, että tarvitsen hiilareita jaksaakseni, ja jaksamista tarvitaan etenkin töiden jälkeisissä liikuntasuorituksissa. muutamat salikerrat ovat olleet melkoisen "tahmeita", epäilen hiilareiden puutetta. Vetoa ei ole ollut ihan niin paljon kuin voisi olla, vaikka fiilis saleilun jälkeen onkin tosi hyvä.

Mulla oli tänään siipi maassa ja henkilökohtaisen elämäni aiheuttama stressipiikki, töitä painoin kuitenkin kuin eläin, puskin työhön kaikki angstini ja yritin upottaa ajatukseni siihen. Taisin jopa onnistua, koska työpäivä meni kuitenkin olosuhteisiin nähden ihan ookoo. Tuntia ennen töiden päättymistä lähetin sähköpostia ystävälleni ja olin perumassa sopimaamme Pilatesta (mikä raukka!), tuntui, että en jaksa kohta edes kättäni nostaa. Hän kuitenkin patisti minut liikkeelle! Hyvä, että teki niin, vaikka puhdin puute tuntui jokaisessa solussani. Ja arvata saattaa, että nyt olen melkoisen kypsää kauraa.

Takaisin hiilareihin: Popsin hiilarini väärään aikaan ja niin tein tänäänkin. Kotiin päästyäni mussuttelin parit voikkarit. Puhdittomat soluni huusivat jotain hyvää, joten patistin ihanan lapsukaiseni kauppaan ostamaan Ainon jäätelöä. Silloin kun hemmotellaan ja herkutellaan  - teen sen kunnolla, niin tänäänkin. Ai, että jäätelö maistui sitten hyvältä!!!

Huomisesta alan korjaamaan ruokailuja. Päivän käynnistän ruisleivällä, päivällä kasvismättöä ja illalla jotain proteiinisettiä. Huomenna olis luvassa sitten hetkutusta zumban tahtiin. En ole koskaan käynyt zumbassa, joten odotan tuntia mielenkiinnolla.

Ja jotta postaus säilyttäisi yhtä sekavan muotonsa niin lisäämpä vielä tähän, että kolmisen viikkoa sitten ostamani suorat housut lököttävät vähän kaikkialta???!!! Ihan jees ;)